Jokainen syksy
jokainen puu, jokainen pudonnut lehti
Sinä katoat enemmän
olet kauempana, olet vähemmän
Etäännyt
Kovin ohut pään päällä taivaan kilpi, vain haipuvan hauras ilman kehä.
Ennen ääretöntä. Äänetöntä.
- Silti kuvittelen jokaiselle askeleelle pitävän sijan.
Toivoksiko kutsutaan?
(Akseli Gallen-Kallela Iltamaisema, Kansallisgalleria)