On jo helmikuu

Kaikesta tapahtumattomasta tietää että on jo helmikuu

Sataa lunta odottamaan sulamistaan.

Värit hupenevat hankeen, taivaalla harmaa katto.

Päivä jonottaa yöhön

Kiirehtiä pitäisi, sillä kevät ei tullessaan jätä tällaiselle olemattomuudelle tilaa.

Espan penkillä

Pöytälaatikkoon

Pöytälaatikkoon
rakkaani lähettämät
eiliset kirjeet.
Enemmän elämää kuin
huomenna enää koskaan

Johannes Vermeer: Siniseen pukeutunut nainen

Kesä pysähtyy

Itätuulikin uuvahtaa ajatukseen yön pituudesta. Ukkosodotuksen tumma siliää taivaan tasaharmaaksi.
Sirkkojen työvuoro ei ole vielä ennättänyt alkuunsa.

On kesän hapeton hetki.

Ilmaa kirkuu hätäinen pääsky. Tietää olevansa yksin.

Kuu kasvaa

Heinäkuinen kuu kasvaa männynlatvoihin. Kiipeää taivaanaukeaa korkeammalle. Hyväntahtoisesti poski pullollaan, mitä lie yöpalaa pureskellen.

Pääskyparvi kirkuu päivänlaskuun, ei malttaisi levolle. 

Kesäyö.