Niin alustetaan tavallista taikinaa. On vanuuntunutta villapipoa ja märältä tuoksuvaa talvista takkia.
Päiväkin venynyt nivelkohdiltaan. Ikkunasta näkee enemmän kuin vielä ennen.
Lumi yrittää leijailla tavan takaa. Vinoon ja eri suuntiin, miten milloinkin.
Ymmärrän nyt hyvinkin koivikon kaunista ikävyyttä. Tsehovin sisarten
Moskovan matkaa. Jonnekin olisi...
Tyko Sallinen: Alaston |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti