Askeleet

Askeleita on monia. Useimmiten niistä ei erityisesti ajattele yhtäkään.

Mutta joskus.

Kun on aikansa lymyillyt metsäisessä marginaalimaailmassa, pellon syrjällä, kallionpyllyllä. Keinunut kaislanvarrella ja tuoksutellut vihreää lähestulkoon tainnoksiinsa.

Sellaisesta kun astuu vaakasuoriin sovitelluille kivilaatoille korkeiden talojen kaikukaapissa, tietää askeleensa ja toisenkin. Yhtenä joukossa kuulostelee itseänsä ja oman tilan ottoansa. Omia kopinoitaan.

Ääntä lähtee olemassaolon todisteeksi. Mutta muuten yläpäästä epätäsmällistyy, hapertuu, häipyy ja haihtuu. Osin ei itsenä niin olekaan.

Wassily Kandinsky: Several Circles