Aika loppuu

Aika aina loppuu, vaikka niitä on monia: Tämä, juuri ollut, muistoissani, aikoja sitten, unohtunut. Hetki ja ikuisuus. Ikiaikainen. Luvuton.

Aika, jossa tie kulki tuskitellen työmaansa läpi.

Oman lajini korskeuden korkea veisu. Paikaksi ja maisemaksi tunnustettu, kymmenien ja toistenkin tuhansien vuosien satojen kärräämä, puretaan olemasta.

Tieinsinöörin märkä uni. Vedetään metsät matalaksi, riivitään maa ja multa pelloilta luita myöten kallioksi. Ja panostetaan tuhannen soraksi.

Mitähän minäkin tällä tiellä teen.

Lascaux'n luolamaalauksia