Mistä syystä pulla maistuu? Miksi ihmisen pitää aina aika ajoin, ja toisinaan useamminkin, saada pullaa?
Istuttiin moottoritien varrella sellaisella monitoimiasemalla ja shoppailuseisakkeella. Mussutettiin ajomatkaa lyhyemmäksi kahvilla ja korvapuustilla. Hyvältä maistui.
Perimmäisiä kysymyksiä. Niitä putkahtaa kymmenien aviovuosien uurruttamasta uneliaisuudesta, kun tottumuksen vääjäämätön lautturi kapuloi verkkaan kahden väliä.
Eivät hevosetkaan evoluutiopolulleen ole kaivanneet taikinatiinuja. Tammat eivät tarttuneet alustushommiin vaikka sitkoa sorttia ovatkin. Tyytyvät kauraan ja muihin viljapitoisiin, ihan luomuna.
Mutta ihmisen piti päästä palmikointihommiin heti kun onnistui tekemään tulen ja sille asettamaan ensimmäiset astiansa. Ja nyt siitä pullamössöilystä ei näytä tulevan loppua: Dallas ja Texas, Lucia ja rahka sekä vielä kanelikierteinen voisilmä. Ihan hervoton valikoima hiivakohokasta.
Onneksi sentään pulla maistuu muillekin kuin suomalaisen liikenneaseman asiakaskannalle. Ainakin ruotsalaisille, ovat puheiden mukaan meitäkin persompia pullaposkia. - Vaikka ei millään pahalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti